keskiviikko 24. joulukuuta 2008

The Leo Bugariloves: Joulu menneiltä vuosilta

Pupu Lihavisto muistaa vieläkin muutaman vuoden takaisen joulunseudun:



Joulu lähestyy ja pikkujouluja jälleen viirataan. Lämminhenkinen, harras tunnelma vallitsee perinteitä kunnioittavan pienyhteisömme The Leo Bugariloves orkesterin annuaaligaalassa. Vaatimattomat pikkujoululahjat on jo avattu ja ajatukset kohoavat korkeampiin svääreihin suunnittelemaan parempaa tulevaisuutta ja yhteistä hyvää ihmiskunnalle.

- Viiniä! Minä en juo viiniä! Kuka idiootti antaa minulle pikkujoululahjaksi viiniä?
- Laatikko, jonka sisällä on tyhjä laatikko. Onko tämä teistä hauskaa?
- Työntäkää tämä makkarapötkö vaikka ... kasvissyöjälle makkaraa. Ja vielä koiran.
- Levyllinen vanhojen yhteistyökumppanien tekemiä pilkkalauluja, jotka kertoo meistä. Mikä häpeä!
- Ai, minä luulin sitä tribuutiksi.
- Kuka ideoi tämän typerän gaalan lahjat? Joulupukki vai?
- Niinpä tietenki. Mikä sekin luulee olevansa? Suuri hyväntekijä ja esikuva?
- Vaikka onkin pelkkä kolmannen sektorin palkaton työläinen.
- Mikä se on vaatimaan meiltä kiltteyttä?
- Ei yhtään mikkään!
- Mää tiiän: joulunako se tullee, niin näytetään sille: ryöstetään sen lahjasäkki! Siellä on kuitenkin oikeitakin lahjoja.
- Joo, ja vapautetaan sen porot.
- Ja tontut!
- Näin tehdään.

Ilta jatkuu iloisissa merkeissä vanhaan tyyliin. Mutta pian on uni voittanut pikkujoulunviettäjät. Tasaisena kaikuu kuorsaus juhlatalossa. Uneen yhtyy myös yhtyeen tiuskea vahtikoira, jolle on tarjottu makkara-ateria ja kaadettu juomakuppiin pullollinen punaviiniä juhlan kunniaksi. Talon kissa peuhaa vielä muiden nukkkuessa nurkassa lahjapaperien ja laatikoiden kanssa leikkien.